Olen rikkonut pääsiäispaastoni
enkä ole edes juuri miettinyt muita heikkoja,
vaikka olen kyllä kuunnellut kantaaottavaa musiikkia.
Olen minä itkenytkin suruja satunnaisia,
lähinnä kipua ja kärsimystä omaani.
Miten masennuksessakin osaisi
kääntää katseen itsensä ulkopuolelle,
nähdä maailman murheet omiaan suurempina
ja toisaalta kokea kaiken sen kauniin,
joka tekee kärsimyksestäkin merkityksellisen.
Keltaiset narsissit kukkivat. On kevät.
Ota kiinni kielikuvasta/ kieputa, kierrä/ käännä ja väännä./ Anna alitajunnan/ runoratsun ravata/ uran ulkopuolelle,/ lähteä laukkaan/ pellon poikki kiitää/ pilvien päällä liitää/ Pegagoksen siipisulin/ maalata sanoilla.
tiistai 16. huhtikuuta 2019
torstai 11. huhtikuuta 2019
Kevät
Sinä aamuna huomasin
lintujen laulavan jälleen,
lumen ja jään sulaneen.
Kohta nurmi vihertää,
ensimmäiset sipulikukat
avaavat suloiset nuppunsa,
ajattelin. Kevät tulee taas,
ehkä elämä voittaa sittenkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)