Iltasatu

Pikkuiseni, maailmassa on

pimeää ja valoisaa, yö ja päivä.

Yöllä valaisee kuu ja tähdet,

päivällä paistaa kirkas aurinko.

Meillä on yllämme avara taivas,

joka aina avaruuteen asti yltää,

ja allamme tukeva maankamara,

jolla taapertaa vauvasta vaariin.

Kasvit kasvaa maan mullasta maatuakseen jälleen maan tomuksi.
Taivaan linnut lentää talveksi etelään

lämpimään, jos ovat muuttolintuja

Taivaalta sataa meille vettä, joka virtaa

jokien kautta maailman meriin, 

joista se haihtuu jälleen ylös pilviin.

Meren aalloissa uivat kalat.

Meillä on suuret salot, honkasalit 

ja aava soinen maa, Suomi.

Metsissämme asuvat eläimet.

Metsän valtiaat karhut, sudet ja hirvet, joita palvottiin ennen muinoin

ohella esi-isien, sekä ketut ja jänöt, 

siilit ja muut pienemmät metsän eläimet.

Soilta marjastat hillat tai lakat. Älä uppoo.

Kaiken keskellä yksin ihminen täällä

viljelee peltojaan saadakseen ruokaa 

ja ennen kaikkea luo uutta ja varjelee tätä

Luojan luomaksi luonnehdittua luontoa, 

jos vain osaa toteuttaa omaa osaansa

yhteiskunnassa, yhteisössä, jossa yhdessä

toimitaan ja yritetään ratkaista ongelmat. Ole osa ratkaisua, ole hyvä suomalainen.