Radiosta soi Kuumaa ja Tulipalo:
"Yö pimenee, mutta meitä ei nukuta."
Ei nukuta, ei. Tänäkään yönä saatu unta kuin tunti pari aamuyöstä.
En vannonut, etten aio rakastua ja vannomatta paras.
Tulipalohan oli aikanaan irti kuin
oransseis ystävänpäiväruusuis ikään.
Hiillos hehkuu toki vieläkin, parisuhdetta kahdeskymmenes vuosi menos.
Ja aina välillä kipinöi ja liekit roihahtaa.
Yhä uudelleen, yhä edelleen. Sokerista,
mutta tykkään toki makeasta. Ja susta.
Suorastaan rakastan sua. Joka päivä ja yö.
