Ikuinen elämä

Kohtaamme hänet vielä kerran

Taivaassa ikuisessa onnessa

Vai täällä maan päällä,

Kun lapsenlapsi on ihan kuin hän pienenä. Joka tapauksessa elämä jatkuu,

Maapallolla vähintään.

Miten kohdella ihmistä?

Sulattaisivatko hymyilevät suklaasilmät

jäänsiniset silmänsä kyyneliin?

Kunpa he huomaisivat, että ihan ihmisinä

pidetään kyllä heitäkin. Molempia.

Harhaantuneina vaan joitakuita. 

Minä kuuntelen myös rasistia, 

juttelenkin sille tummasta tukastani

huolimatta. En vaan äänestäisi,

kun en ole samaa mieltä.

Vapaus, veljeys, tasa-arvo. 

Pitääkö veljeilijöidenkin itkeä?

Kyllä minä itkenkin, näitä ristiretkiä

erivärisiä vastaan, eri ihmisryhmiä ja

eri vakaumuksia vastaan.

Ymmärrän minä muslimiakin, vaikka itse roikoottelen vähissä vaatteissa välillä. Huivia saa käyttää, jos haluaa, kunhan ei pakota muitakin pukeutumaan kaapuun.

Sama Jumala meillä on, yhteinen maapallo, elämän kunnioitus.