Vai riittääkö jos pyydetään
yhdessä anteeksi toinen toisiltamme?
Saataisiinko siten Sovinto,
rauha rauhattomaan sieluun?
Osaisinko aloittaa, olla antamatta auringon laskeutua riidan keskellä?
Tyyneyttä, mielenrauhaa, sopua tuo anteeksianto myös parisuhteessa.
Entä rauha maailmaan, loppu sodille?
Onko muuta tietä kuin antautuminen edessä armottoman suurvallan,
valkoisen lipun liehuttaminen?
Suveriniteetti, itsenäisyys, itsemääräämisoikeus.
Luovuttamattoman tärkeitä, puolustussodan väärtejä arvoja.
Mutta taivas itkee pommitettuja kaupunkeja, kaatuneita sotilaita ja ennenkaikkea syyttömiä siviilejä.
Collateral damage, sitä tulee taas kuitenkin. Pistä sille loppu, jos pystyt.
Minä tunnen itseni niin voimattomaksi ja avuttomaksi täällä demokratiassani. Naapurimaassa ilmeisesti diktaattori.
