Tuntijako peruskoulussa

Alkuopetuksessa eli parina ensimmäisena vuonna opettaisiin päivittäin(* tunti äidinkieltä ja tunti joko matematiikkaa (3 viikkotuntia) tai ympäristö- ja luonnontietoa (2 viikkotuntia). Lisäksi joka päivä(* olisi tunti "taitoaineita" (eli lähinnä liikunnallisia leikkejä sekä käsitöitä) sekä tunti kulttuuriperintöön tutustumista. Kulttuuriperinnön tunneilla käsiteltäisiin (aluksi lasten arkeen, omaan lähiympäristöön ja juhlapäiviin liittyvää) kulttuuria, historiaa ja uskontoa pitkälti taideaineiden (musiikki, kuvaamataito, draama ja kirjallisuus) keinoin. Äidinkieltä olisi viikossa kaksi tuntia vähemmän kuin nykyään, mutta tämä selittyy sillä, että nykyään äidinkieleen kuuluva kirjallisuus on tässä laskettu osittain osaksi tuota kulttuuriperintöä. Koulupäivän pituus olisi neljä tuntia ja viikkotuntimäärä 20 - nykyiseen 19 viikkotuntiin päästäisiin opettamalla vaikkapa taitoaineita vain neljänä päivänä viikossa.

Seuraavassa vaiheessa eli kolmannella luokalla alkaisi ensimmäinen vieras kieli tai kotikieli (A1-kieli), jota olisi kolmena päivänä viikossa tunnin verran ja johon sisältyisi kulttuuriperinnön opetusta. Muita aineita opettaisiin saman verran kuin alkuopetusvaiheessa. Koulupäivä pitenisi siis kolmena päivänä viikossa neljästä tunnista viiteen, viikkotuntimäärä 23 kuten nykyään.

Viidennellä luokalla alkaisivat toinen vieras kieli (A2-kieli) sekä erilliset matemaattis-luonnontieteelliset reaaliaineet. Äidinkieltä ja vieraita kieliä olisi yhteensä kaksi tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa (viikkotunteja 4+2+2), matemaattis-luonnontieteellisiä aineita samoin (matematiikka 4, biologia ja maantieto 2, fysiikka ja kemia 2) ja kulttuuriperintöön tutustumista sekä taitoaineita molempia olisi tunti päivässä neljänä päivänä viikossa. Koulupäivän pituus viisi tuntia (yhtenä päivänä viikossa neljä) ja viikkotuntimäärä 24 kuten nykyään.

Seitsemännellä luokalla alkaisivat oppilaanohjaus (tunti viikossa) kolmas vieras kieli (B1) sekä tietotekniikka ja formaalit kielet (eli logiikkaa, merkkauskieliä, ohjelmointia) - mielellään kaikille, mutta ajattelen nyt ei-niin-teoreettisesti suuntautuneita sen verran, että kaksi jälkimmäistä olisivat vaihtoehtoisia taito- ja taideaineiden kanssa. Kulttuuriperinnön muodostavat aineet siis erkanisivat tässä vaiheessa erillisiksi oppiaineiksi. Taito- ja taideaineita (liikunta, kotitalous, käsityö, kuvaamataito, musiikki sekä draama ja kirjallisuus) voisi valita neljästä (jos on valinnut sekä valinnaisen B1-kielen että tietotekniikan) kahdeksaan tuntia viikossa. Humanistisia reaaliaineita olisi tunti päivässä - uskontotietoa, etiikkaa ja filosofiaa kahtena päivänä, historiaa ja yhteiskuntaoppia kolmena päivänä viikossa. Äidinkieltä ja vieraita kieliä olisi yhteensä kaksi tuntia päivässä B1-kielen (2 viikkotuntia) valinneilla joka päivä ja muilla neljänä päivänä viikossa 4+2+2, matemaattis-luonnontieteellisiä aineita samoin (matematiikka 3, biologia ja maantieto 2, terveystieto 1, fysiikka ja kemia 2, valinnainen tietotekniikka ja formaalit kielet 2). Kahdeksannelta alkaen voisi lisäksi valita syventäviä kursseja suosikkiaineissaan tai muita lyhytkursseja (lukuaineiden minimiviikkotuntimäärät laskisivat tällöin).

*)Opetusta ei siis olisi mikään pakko organisoida ja jaksottaa näin mekaanisesti, mutta tuntien määrät ja niiden suhde tulevat mielestäni havainnollisemmiksi näin esitettynä.

Disclaimer: Tämä ei eroa kovin radikaalisti nykyisestä enkä ole tätä mitenkään perusteellisesti miettinyt - parempiakin ehdotuksia voi siis olla (ja niitä saa esittää kommenteissa).