Näytetään tekstit, joissa on tunniste runous. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runous. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. marraskuuta 2021

Taivasmatkalla

Maassa kuura kimaltelee
kuin tuhansia pieniä tähtiä
olisi leijaillut alas taivaasta
ja laskeutunut keskellemme.

Aurinko paistaa hetkisen verran,
pakkasilma on kuulaan kirpeä,
ilma tyven, päivä puolessa.
Hengitän maskin alla sisään ja ulos,
rauhoitun. Levollisena jatkan matkaa.
Sinne, mistä ei ole paluuta.

maanantai 13. tammikuuta 2020

Lailla laivan valkean,
joka lipuu ulapalla,
pysyttelen pinnalla
elämän myrskyissä
tulevissa tyrskyissä.
Kuin meren aallot
toivo vain kantaa
unelmille antaa
siivet lentää,
minne aatos entää.

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Epäonnistunut paasto

Olen rikkonut pääsiäispaastoni
enkä ole edes juuri miettinyt muita heikkoja,
vaikka olen kyllä kuunnellut kantaaottavaa musiikkia.
Olen minä itkenytkin suruja satunnaisia,
lähinnä kipua ja kärsimystä omaani.
Miten masennuksessakin osaisi
kääntää katseen itsensä ulkopuolelle,
nähdä maailman murheet omiaan suurempina
ja toisaalta kokea kaiken sen kauniin,
joka tekee kärsimyksestäkin merkityksellisen.
Keltaiset narsissit kukkivat. On kevät.


torstai 11. huhtikuuta 2019

Kevät

Sinä aamuna huomasin
lintujen laulavan jälleen,
lumen ja jään sulaneen.
Kohta nurmi vihertää,
ensimmäiset sipulikukat
avaavat suloiset nuppunsa,
ajattelin. Kevät tulee taas,
ehkä elämä voittaa sittenkin.

lauantai 9. helmikuuta 2019

Sauna

Saunan lämmössä,
löylyissä lepäilee
keho ja mieli.
Rennosti seurassa
läppä lentää,
käytössä kieli.
Pyyhe päälle,
nojailuun käy
oven pieli.

perjantai 16. marraskuuta 2018

Metsän henki

Sammaleenvihreästä mättäiköstä
henkii humisevain honkain humu,
komeiden kuusteen kolske kiirii
maan ääriin asti.
Haistan metsän kostean touksun,
maan vihreän sävyt toistuvat puissa,
joiden lehvästön läpi valo siivilöityy.
Tule, kiivetään koivuun, rakennetaan maja.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Hannu Mäkelä: Musta on meri

Luen parhaillaan Hannu Mäkelän runoteosta Musta on meri. Löysin sen akateemisen alennusmyynnistä viidellä eurolla. Runoista löytyy kuitenkin sellaisia helmiä kuin alla oleva esimerkki.
Sinua rakastan kuin merta,
sen valoa, sädehtivää vihreää, sinistä,
harmaata, ruskeankin sävyjä rannan lähellä,
jos iso aalto nostaa pohjasta sameaa hiekkaa.
Mutta ketä rakastaa myllertävä meri,
kun iskeytyy kaikella voimallaan laituriin,
syö pala palalta sen vankinta betonia
ja järjestää voimalla rannan kiviä niin,
ettei mikään taaskaan ole paikallaan.
Turha verrata, turha miettiä,
vaikka tajuanhan toki tämän:
mikä yhdeltä on pois, siirtyy muualle vain,
antaa jollekin toiselle mahdollisuuden
yrittää saada siitä kiinni.

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Synkkyys

Sukelsin suruun
murheen mereen
johon laskevat
kyynelvirrat
vuokseni vuodatetut
itsesäälin itkut.

Kietouduin suruun
sankkaan sumuun
koleaan melankoliaan
mielenmaisemaan
mustaksi maalattuun
kuin Raamattuun.

torstai 22. syyskuuta 2011

Uskontunnustus

Minä uskon kieleen,
merkitykseen ja mieleen,
joka on läsnä sanoissa
ja symboleissa, ääniaalloissa,
tahroissa paperilla,
pikseleissä ruudulla.

Minä uskon sanoilla luomiseen,
haaveiluun ja huomiseen,
toiveisiin ja tulevaisuuteen,
joka on läsnä unelmissa
ja unissa, kirjallisuudessa
ja mielikuvitusmaailmoissa.

Minä uskon maailmaan,
todellisuuteen tuntemattomaan,
jotta ymmärtäisin lasta,
koska se on mahdotonta.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Suhteellisesta rikkaudesta

Vapaus elää ja hengittää.
Oikeus olla oma itsensä.
Oikeus puhtaaseen ilmaan,
puhtaaseen veteen ja ruokaan.
Lämmin syli ja turvapaikka.

Vastuu toisistamme.
Velvollisuus auttaa
kärsiviä ja köyhiä.
Velvollisuus suojella
heikkoja ja hentoja.

Kohtuus kaikessa.
Kun tämä riittää,
ei minulta mitään puutu.
Uskon ihmisarvoon,
jotta se olisi sinullakin.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Ajatusleikki

Ajatusleikki
mielikuvituksen meikki
fantastinen feikki.

Soita selloa
katso kelloa
voisit velloa
pitää pidot pellossa.

Riehu rannassa
salaa sannassa
ajatuksia anna
käsilläsi kanna.

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Sanahelisevä symbaali

Sydänvereen sulkakynän
kirjoittaessani kastan
suloisten sointujen sijaan
kliseiden kilskettä kuulen.

Runoutta rakastamatta
pelkojaan paljastamatta
ei voi olla aito.

Hätäisesti harjoittelematta
aakkosia ajattelematta
läikkyy vain maito.

Turha sitä itkeä
olen silti sitkeä
sanahelisevä symbaali.



maanantai 12. syyskuuta 2011

Aatteet on mun vaatteet

Pukeudun aatteisiini
kuin vaatteisiini
ilman ideologioita
aivan alastomana
pelkään paljastavani
pelkkää pintaa.

lauantai 10. syyskuuta 2011

Ylösnousemus


Toteutumattomien toiveiden
hautausmaalle
sytytän kynttilän.
Lepattava liekki
tuo valon pimeyteen.
Enkelinsiivin eilisen
uskomattomat unelmat
lähtevät lentoon.


maanantai 29. elokuuta 2011

Runotytölle

Ota kiinni kielikuvasta
kieputa, kierrä,
käännä ja väännä.
Anna alitajunnan
runoratsun ravata
uran ulkopuolelle,
lähteä laukkaan
pellon poikki kiitää
pilvien päällä liitää
Pegasoksen siipisulin
maalata sanoilla.