Vaikka pääasiallinen vastuu lapsista ja heidän kasvatuksestaan on vanhemmilla, tulisi yhteiskunnan tarjota lapsille hoivaa, kasvatusta ja opetusta vanhempien ollessa töissä. Tässä kirjoituksessa esittelen oman ajatukseni siitä, miten tämä hoiva, kasvatus ja opetus tulisi järjestää. Mielestäni varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus tulisi tuoda lähemmäs toisiaan niin fyysisesti kuin hallinnollisestikin, jolloin siirtymä näiden välillä olisi lapsille mahdollisimman sujuva.
Alle kolmevuotiaille vaihtoehtoina olisi lapsen huoltajien valinnan mukaisesti joko kotihoito tai kodinomainen hoito pienryhmässä (perhepäivähoito neljän lapsen ryhmässä). Molempien valintojen tulisi olla perheille taloudellisesti aidosti mahdollisia.
Varhaiskasvatusta tarjottaisiin kaikille 3-5 vuotiaille 6-10 lapsen ryhmissä ilmaisena ja suositeltavana, mutta vapaaehtoisena pari tuntia päivässä. Esi-ja alkuopetusta järjestettäisiin pakollisena kaikille 6-8 vuotiaille 12-20 lapsen ryhmissä nelisen tuntia päivässä. Kaikilla lapsilla tulisi lisäksi olla mahdollisuus maksulliseen aamu- ja iltapäivähoitoon, jossa tarjottaisiin aamu- ja välipalat. Nämä kaikki tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan samassa rakennuksessa tai samassa pihapiirissä, jolloin lasten olisi helppoa ja turvallista siirtyä opetustuokion jälkeen iltapäivähoitoon.
Varhaiskasvatuksesta vastaisivat lastentarhanopettajat, esi- ja alkuopetuksesta siihen erikoistuneet lastentarhanopettajat (lastentarhanopettajan koulutuksen eli kasvatustieteiden kandidaatin päälle voisi suorittaa esi- ja alkuopetuksen maisteriopinnot) tai esi- ja alkuopetukseen suuntautuneet luokanopettajat, jotka hallitsisivat leikinomaiset opetusmenetelmät ja osaisivat tunnistaa oppimishäiriöitä ja -vaikeuksia varhaisessa vaiheessa. Aamu- ja iltapäivähoidossa työskentelevillä olisi perhepäivähoitajan, lähihoitajan, koulunkäyntiavustajan tai jokin vastaava koulutus ja osa heistä toimisi opettajan apuna opetustuokioiden aikana ja myös saattaisi lapset paikasta toiseen.
Varhaiskasvatus sekä esi- ja alkuopetus koostuisi ohjatuista liikunta- ja musiikkileikeistä, loruista, tarinoista, saduista, roolikeistä ja näytelmistä, askartelusta, piirtämisestä, opetuspeleistä, luonto- ja museoretkistä jne. Esi- ja alkuopetuksessa opeteltaisiin lisäksi luku-, kirjoitus- ja peruslaskutaitoa hieman koulumaisemmin, mutta muita erillisiä oppiaineita ei olisi. Toiseen kotimaiseen tai johonkin vieraiseen kieleen voitaisiin tutustua kielikylpymenetelmää hyödyntäen. Aamu- ja iltapäivähoidossa puolestaan olisi mahdollisuus valvottuun vapaaseen leikkiin/oleskeluun tai ohjattuun harrastustoimintaan ja läksyjen tekoonkin saisi tarvittaessa apua.
Tavoitteena sekä varhaiskasvatuksessa että esi- ja alkuopetuksessa olisi oppia ryhmässä toimimista ja erilaisuuden sietämistä sekä tutustua ihmiskunnan kulttuuriperintöön, ympäröivään yhteiskuntaan ja luontoon. Tärkeä tavoite molemmissa olisi myös tukea lapsen motorista ja kielellistä kehitystä sekä varmistaa koulunkäyntiin riittävän kielitaidon saavuttaminen opetuskielessä (joka voi olla sama tai eri kuin lapsen äidinkieli): varhaiskasvatuksessa painopisteenä olisi suullinen kielitaito, esi- ja alkuopetuksessa olisi lisäksi tarkoitus saavuttaa tarvittava kirjallinen kielitaito eli luku- ja kirjoitustaito. Oppimisvaikeuksista kärsiville olisi tarjolla sopivaa lisätukea ja -opetusta ja ne lapset, jotka silti eivät saavuttaisi koulunkäyntiin riittävää kielitaitoa esi- ja alkuopetuksen aikana syystä tai toisesta, ohjattaisiin vuodeksi (tai tarvittaessa pariksi) erilliseen lisäopetukseen ennen seuraavalle asteelle siirtymistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti