Ei ole ollut sen kummemmin kiireitä tässä viime aikoina
Kyse on ollut lähinnä siitä, että
Odotellen pyhää inspiraatiotaTaivaallista tai maallista ajatuksenvirtaa
Ei runoblogikaan päivity kuin harvoin
Oikean taiteilijan tekee kuulemma
Perspiraatio eli hikoilu työn ääressä
Eikä kyse ole nyt matalan verensokerin oireesta
Vaikka taiteilijoilla on joskus nälkä
Kun työnsä arvo hoksataan vasta jälkikäteen
Minä en istu perseelleni työpöydän ääreen
Kirjoittamaan vaan maalaamaan ja sitäkin Liian harvoin oppiakseni tekniikkaa
Kirjoittamisen teen kännykän näytöllä
Pötköasennossa rennosti ja hikoilematta
Kirjoittelen täältä sängynpohjalta valitettavasti
Inspistäneenäkin useammin tekstareita kaverille
Somepäivityksiä sukulaisille ja tuttaville
Kuin runoa edes pöytälaatikkoon
Ei silleen ehkä juuri kehity, oli lahjoja tai ei
Kynä lentää jollakulla usein paperillakin
Sormia kymmenen kiitää näppikselläkin
Riimi sinne, alliteraatio tuonne, rytmitkin
Kuntoon kovaan ajan kanssa hiotaan
Runo tästä takomalla taotaan,
Silleen tullaan suureksi taiteilijaksi
Niin, no vähintään pöytälaatikkorunoilijaksi